{"id":694,"date":"2024-02-27T23:33:23","date_gmt":"2024-02-27T21:33:23","guid":{"rendered":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/?p=694"},"modified":"2024-02-29T19:57:59","modified_gmt":"2024-02-29T17:57:59","slug":"pakko-sanoa-pari-sanaa-journalismista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/pakko-sanoa-pari-sanaa-journalismista\/","title":{"rendered":"Pakko sanoa -Pari sanaa journalismista"},"content":{"rendered":"\n

Helsingin Sanomien<\/em> artikkeli L\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 pakolla<\/em> (digijulkaisu 27.2.2024)<\/em> kirvoitti kirjoittamaan. Teksti v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201cDuedecimin mukaan kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia on todettu tehokkaaksi terapiamuodoksi OCD:n hoitoon. Sen sijaan psykoanalyyttinen keskusteluterapia voi pahentaa sit\u00e4.<\/em>\u201d (kursivointi kirjoittajan). Lause antaa lukijan olettaa, ett\u00e4 Duedecim on julkaisuissaan kertonut psykoanalyyttisen keskusteluterapian pahentavan pakko-oireista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Suoraan t\u00e4llaista v\u00e4itett\u00e4 ei l\u00f6ydy sen enemp\u00e4\u00e4 Terveysportista kuin K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksistakaan. Eik\u00e4 sille perusteita olisikaan.<\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4n artikkelin lausahdukseen her\u00e4tt\u00e4neen keskustelua kollegoiden parissa. Onpa Hesariin mennyt muutama oikaisupyynt\u00f6kin kyseist\u00e4 artikkelia koskien. Haluan uskoa hyv\u00e4\u00e4n journalistiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja vilpitt\u00f6m\u00e4\u00e4n tahtoon tuoda esille totuuden, sellaisena kuin sit\u00e4 kulloinkin on mahdollista tarkastella. Siksikin t\u00e4m\u00e4n artikkelin lause yhdess\u00e4 nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n pikaterapiaa -k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelin kanssa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen my\u00f6s kysymyksen, miten tiedotusv\u00e4lineet ja julkinen keskustelu muokkaavat k\u00e4sityksi\u00e4mme siit\u00e4, mik\u00e4 auttaa. Ja samalla hienovaraisesti my\u00f6s siit\u00e4, mik\u00e4 ei auta, mist\u00e4 ei ole hy\u00f6ty\u00e4 tai mihin ei kannata satsata.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n altistushoitomalli lupaa paljon. Toki jos artikkelia (Pakko-oireista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 hoidetaan usein v\u00e4\u00e4rin, sill\u00e4 sairautta ei tunnisteta -N\u00e4in toimii uusi hoito, Hesarin digijulkaisu 27.2.2024<\/em>) lukee ingressi\u00e4 pidemm\u00e4lle huomaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u201cnelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n hoito\u201d sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muutaman valmennusk\u00e4ynnin ja haastattelun ja intensiivijakson j\u00e4lkeisen kolmen kuukauden aikana tapahtuvat tukik\u00e4ynnit. Eli ihan nelj\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ei tuokaan hoitomalli lupaa helpotusta vuosia kest\u00e4neisiin, usein el\u00e4m\u00e4\u00e4 huomattavasti kapeuttaviin oireisiin. N\u00e4iden kahden artikkelin linkitt\u00e4minen toisiinsa oli Hesarin toimituksesta kuitenkin tietoinen valinta. Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta valitettavan yksipuoleista. Valitettavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 yht\u00e4 terapiamuotoa on nostettu polkemalla toista, vailla tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ensimm\u00e4isen paremmuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Julkisessa keskustelussa ja tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 sekoitetaan usein kaksi k\u00e4sitett\u00e4: tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 ja vaikuttavuus. Ensimm\u00e4inen ei edellyt\u00e4 toista. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lyhyit\u00e4 psykoterapioita ja t\u00e4sm\u00e4interventioita on tutkittu paljon, tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siis l\u00f6ytyy. Niiden tutkiminen ja vertailu on monesta syyst\u00e4 pitkien psykoterapioiden tutkimusta helpompaa. Ajank\u00e4ytt\u00f6 ja sit\u00e4 kautta tutkimuksen hinta on yksi puoli asiaa. Pitkien terapioiden tutkiminen vie seurantoineen aikaa. Lyhyet terapiat ja interventiot noudattavat tietty\u00e4 manuaalia. Pitkiss\u00e4 terapioissa olennaista on vuorovaikutus, psykoterapeuttinen suhde ja se ei sellaisenaan taivu kovin helposti ulkoisiin m\u00e4\u00e4rittelyihin. Sen sijaan, ett\u00e4 psykoterapia toteutettaisiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kaikille samanlaisena, keski\u00f6ss\u00e4 on psykoterapeutti ja potilas -pari – Heid\u00e4n vuorovaikutuksensa, yhdess\u00e4 luotu kieli ja sit\u00e4 kautta ymm\u00e4rrys.<\/p>\n\n\n\n

Tehdyt vertailututkimukset tuovat usein esille sen, ett\u00e4 lyhyet ja pitk\u00e4t hoidot eiv\u00e4t lyhyell\u00e4 seurantav\u00e4lill\u00e4 juurikaan eroa toisistaan. Eroja sen sijaan syntyy pidemm\u00e4ll\u00e4 seurantajaksolla. Pitk\u00e4n terapian tulokset ovat pysyv\u00e4mpi\u00e4 ja itse asiassa hyv\u00e4 kehitys jatkuu viel\u00e4 psykoterapian p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. On haastavaa saada esille se, mik\u00e4 pitkiss\u00e4 psykoterapioissa on vaikuttavaa ja miten sit\u00e4 voisi mitata. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kliininen kokemus sen sijaan puhuu my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n ja tiiviin psykoterapian vaikuttavuuden puolesta.<\/p>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pakko-oireet siin\u00e4, miss\u00e4 muutkin mielenterveyden pulmat aiheuttavat ihmiselle k\u00e4rsimyst\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 on my\u00f6skin se, ett\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen haluaa eroon k\u00e4rsimyksest\u00e4\u00e4n. Ja jos joku lupaa nopeaa helpotusta, siihen varmasti toiveikkaana tarttuu. Ei kuitenkaan voi olla huomaamatta n\u00e4iss\u00e4kin keskusteluissa tietynlaista, oirekeskeist\u00e4 kielt\u00e4. Hoidetaan OCD:t\u00e4, ei k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4. Halutaan eroon oireista, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mutta syvempi ymm\u00e4rrys j\u00e4\u00e4 puuttumaan. <\/p>\n\n\n\n

Kun oireet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain siit\u00e4 kulmasta, miten niist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 eroon, j\u00e4\u00e4 niiden merkitys ja mieli -sill\u00e4 sellainen kaikella irrationaaliselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4kin lopulta on- tavoittamatta. Joskus helpotus oireista riitt\u00e4\u00e4 ihmiselle itselleen ja toisinaan taas ei. Somaattisella puolella pelkk\u00e4 oireiden hoito, ilman taustalla olevan syyn ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, johtaa harvoin pysyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen. Mielenterveyden kohdalla on kuitenkin jostain syyst\u00e4 hyv\u00e4ksytty\u00e4 toimia n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Julkinen keskustelu ja uutisointi vaikuttaa ajatuksiimme tehokkaasta ja hyv\u00e4st\u00e4 hoidosta. Lyhyt interventio voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 nopeana, suhteellisen vaivattomana ja hinnaltaan edullisena. Ja silloin, jos se riitt\u00e4\u00e4, se sit\u00e4 lieneekin. Riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hoito sen sijaan tulee aina pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa paljon kalliimmaksi, samoin ty\u00f6kyvytt\u00f6myys. Ja lopulta mink\u00e4\u00e4nlaista hintaa ei voida laittaa ihmisen k\u00e4rsimykselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin arvioida mink\u00e4laista hoitoa ihminen, ei h\u00e4nen oireensa, tarvitsee.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomien artikkeli L\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 pakolla (digijulkaisu 27.2.2024) kirvoitti kirjoittamaan. Teksti v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201cDuedecimin mukaan kognitiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia on todettu tehokkaaksi terapiamuodoksi OCD:n hoitoon. Sen sijaan psykoanalyyttinen keskusteluterapia voi pahentaa sit\u00e4.\u201d (kursivointi kirjoittajan). Lause antaa lukijan olettaa, ett\u00e4 Duedecim on julkaisuissaan kertonut psykoanalyyttisen keskusteluterapian pahentavan pakko-oireista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Suoraan t\u00e4llaista v\u00e4itett\u00e4 ei l\u00f6ydy sen enemp\u00e4\u00e4 Terveysportista kuin K\u00e4yp\u00e4 hoito … [lue lis\u00e4\u00e4]<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":519,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[237,239,234,238],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/694"}],"collection":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=694"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/694\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":696,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/694\/revisions\/696"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=694"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=694"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=694"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}