– Pohdintaa Tove Janssonin N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n lapsi -tarinan kautta rakkauden ja aggression merkityksest\u00e4<\/p>\n
\u201d\u00c4iti, sinun silmist\u00e4si n\u00e4en minut\u201d, toteaa kolmevuotias ilmeisen tyytyv\u00e4isen\u00e4 oivalluksestaan. Winnicott ehk\u00e4 puhuisi tuossa kohdin peilaamisesta l. siit\u00e4, miten \u00e4idin kasvot kertovat lapselle t\u00e4m\u00e4n arvosta ja hyv\u00e4ksytyksi tulemisesta. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma on lapsen minuuden kehityksen kannalta t\u00e4rke\u00e4. \u00c4iti kertoo ilmeill\u00e4\u00e4n ja olemuksellaan siit\u00e4 ilosta, jota lapsi h\u00e4nelle tuottaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4h\u00e4n on viel\u00e4 aikuisellekin tulla kohdatuksi niin, ett\u00e4 voi lukea toisen silmist\u00e4 omaa arvoaan. Jokaisessa rakkaussuhteessa on mukana ripaus my\u00f6s siit\u00e4, miten nautinnolliselta tuntuu n\u00e4hd\u00e4 oma merkitys toisesta, ett\u00e4 oikeastaan on ihastunut siihen, milt\u00e4 toisen silmiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mutta menn\u00e4\u00e4np\u00e4 Muumilaaksoon. Tove Jansson on oivaltavasti kuvannut sit\u00e4, mit\u00e4 voisi kutsua my\u00f6s Mahlerin tavoin erillistymis- ja yksil\u00f6itymiskehitykseksi. Tai miksei vaikka terapiaprosessiksi. Kaikki l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 muumitaloon tulee kaltoin kohdeltu tytt\u00f6. H\u00e4n on kuin ilmaa, vain kaulassa oleva tiuku kertoo, miss\u00e4 h\u00e4n kulkee. Tuutikki saattelee Ninnin perheen luo ja kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Ninni on ollut kylm\u00e4n ja tunteettoman t\u00e4din hoivissa. V\u00e4hitellen h\u00e4n oli muuttunut n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Mahtaneekohan niin k\u00e4yd\u00e4, jos jatkuvasti katsotaan pahasti? Ja toisaalta, jos ei katsota kohti, j\u00e4\u00e4k\u00f6 jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4. Muumimamma ottaa Ninnin hoiviinsa ja n\u00e4kee h\u00e4ness\u00e4 sen, jollaiseksi pieni tytt\u00f6 voi tulla. Kaunis, uusi mekko tuo aran ja hennon \u00e4\u00e4nen esille. Mutta kasvojaan ei tytt\u00f6 viel\u00e4 n\u00e4yt\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 kohtaus on siin\u00e4, kun Muumipeikko ja Pikku Myy alkavat leikki\u00e4 Ninnin kanssa. Tai ainakin he yritt\u00e4v\u00e4t. Ninni ei nimitt\u00e4in osaa leikki\u00e4. H\u00e4n on siihen liian my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4, kiltti. Muumipeikko miettii, ett\u00e4 Ninni ei osaa leikki\u00e4, mutta Pikku Myy osuu oikeampaan todetessaan, ettei toinen osaa suuttua.<\/p>\n
Muumimamman huolenpito ja rakkaus eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riitt\u00e4neet siihen, ett\u00e4 Ninni olisi saanut kasvonsa takaisin. Ninni ei viel\u00e4 tullut sellaiseksi kuin on, omaksi itsekseen. Tarvittiin jotain enemm\u00e4n. Pienen lapsen ensimm\u00e4isien sanojen joukossa on yleens\u00e4 \u201dei\u201d. Joskus kuulee vanhempien ajattelevan, ett\u00e4 tokihan lapsi sen oppii, kun el\u00e4v\u00e4ist\u00e4 taaperoa kiellet\u00e4\u00e4n menem\u00e4st\u00e4, asetetaan rajoja, mit\u00e4 voi tehd\u00e4 ja mit\u00e4 ei. Mutta tuolla sanalla on my\u00f6s merkitys, jonka lapsi sille antaa. Se ilmaisee lapsen oman tahdon rajoja. Aluksi kokeilevana, sitten yh\u00e4 ponnekkaammin. Ei tulee siihen, miss\u00e4 menee raja. Tuo n\u00e4kyville sen, mit\u00e4 haluaa ja mit\u00e4 ei halua. Ei on erillisyyden sana. Min\u00e4 haluan jotain muuta kuin mit\u00e4 sin\u00e4 haluat. Me emme halua samoja asioita.<\/p>\n
Tarina jatkuu vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kuvauksella siit\u00e4, miten Ninni kulkee Muumimamman per\u00e4ss\u00e4 kuin tankaten hyv\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa sellaiselta, joka katsoo ymm\u00e4rt\u00e4en ja arvostaen. Muumimamma tottuu siihen, etteiv\u00e4t Ninnin kasvot n\u00e4y ja lapset tottuvat siihen, ettei h\u00e4n leiki tai osaa oikein ilmaista tunteitaan. T\u00e4m\u00e4 on kohta miss\u00e4 Ninni ik\u00e4\u00e4n kuin varastoi hyv\u00e4\u00e4 itselleen, ker\u00e4\u00e4 Muumimammasta sit\u00e4, mit\u00e4 on tulla huomatuksi hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4 vaihe on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 voi tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi. Pohjalle tarvitaan rakkautta, ettei aggressio tuhoa vaan auttaa erillisyyteen ja lopulta sellaiseksi kuin on, omaksi persoonakseen.<\/p>\n
Kertomus n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 lapsesta loppuu kohtaukseen, jossa perhe on laittamassa venett\u00e4 talviteloille. Ninni pelk\u00e4\u00e4 merta ja ilmaisee sen heitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 maahan. Muumimamma ei moiti vaan kumartuu kysym\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 Ninni ajattelee. Ja v\u00e4hitellen Ninni uskaltautuu rannalle. Muumipappa ajattelee kujeilevansa mamman kustannuksella ja esitt\u00e4\u00e4 pukkaavansa Muumimamman laiturilta mereen. H\u00e4n ei ehdi kuitenkaan toteuttaa aikeitaan sill\u00e4 Ninni, joka haluaa suojella mammaa sy\u00f6ksyy puremaan Muumipappaa h\u00e4nn\u00e4st\u00e4. Ja pieni vihainen tytt\u00f6 huutaa: \u201dUskallapas vain heitt\u00e4\u00e4 h\u00e4net suureen, kauheaan mereen!\u201d Siin\u00e4 keskell\u00e4 kiukkua, kasvot muuttuvat n\u00e4kyviksi. Ja kun tulee kiukku, tulevat my\u00f6s muut tunteet, joita ei en\u00e4\u00e4 tarvitse yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 loitolla.<\/p>\n
Kertomusta voi ajatella kahdella tavalla. Ensiksikin niin, ett\u00e4 siin\u00e4 rakentuu jotain, jota ei oikeastaan ollut kunnolla olemassa. Ett\u00e4 hyviss\u00e4 olosuhteissa, riitt\u00e4v\u00e4n huolenpidon ja hyv\u00e4ksynn\u00e4n ilmapiiriss\u00e4 voi v\u00e4hitellen rakentua jotain, jota ei ehk\u00e4 aluksi ollut olemassakaan. Toiseksi kertomuksen voi ajatella kuvaavan sit\u00e4, mit\u00e4 on kun omat tunteet ovat torjuttuja. Miten haaleaa, merkitykset\u00f6nt\u00e4 koko oleminen voi silloin olla. Kuin ei olisi kunnolla n\u00e4kyv\u00e4. Terapeuttina kertomuksessa n\u00e4kee toivon. Toivo on hyviss\u00e4 objekteissa, ymm\u00e4rryksess\u00e4, joka v\u00e4hitellen syntyy ja siin\u00e4, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4t puitteet mahdollistavat kasvun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201d\u00c4iti, sinun silmist\u00e4si n\u00e4en minut\u201d, toteaa kolmevuotias ilmeisen tyytyv\u00e4isen\u00e4 oivalluksestaan. Winnicott ehk\u00e4 puhuisi tuossa kohdin peilaamisesta l. siit\u00e4, miten \u00e4idin kasvot kertovat lapselle t\u00e4m\u00e4n arvosta ja hyv\u00e4ksytyksi tulemisesta. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma on lapsen minuuden kehityksen kannalta t\u00e4rke\u00e4. \u00c4iti kertoo ilmeill\u00e4\u00e4n ja olemuksellaan siit\u00e4 ilosta, jota lapsi h\u00e4nelle tuottaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4h\u00e4n on viel\u00e4 aikuisellekin tulla kohdatuksi niin, ett\u00e4 voi lukea toisen silmist\u00e4 omaa arvoaan. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":34,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[7,6,4,5],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53"}],"collection":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/54"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/34"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/piia.rantakokko.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}